Kävin katsomassa itseäni sovituskoppien peilien kautta. En pitänyt näkemästäni. Ja miksi? Koska sinne mukaan kantamani vaatteet olivat liian pieniä. Ja ylpeys ei anna periksi ostaa isompaa kokoa. Tästä en enää liho! Vanhat vaatteet vielä mahtuvat minulle! Joku päivä. Tulevaisuudessa. Mahtuvat vielä. Lopulta läksin suuresta kauppakeskuksesta mukanani huivi. Se mahtui minulle, oli oikein mukava päällä ja sopi minulle hyvin.
Kotona olin pettynyt, turhautunut, ärsyyntynyt ja surullinen. Tähän on tultu, huivin sain mukaani suuresta kauppakeskuksesta. Mutta päätin kuitenkin yrittää vielä.
Seuraavana päivänä varasin ajan kampaajalle, pääsin heti samana päivänä. Sieltä uutena naisena vaatekaupoille. Ja kuinka ollakaan, vaatteita löytyi, ne sopivat, mahtuivat! Ei tarvinnut etsiä isompia kokoja. Ostin myös ihonhoitotuotteita, hemmottelin itseäni :)
Ensi viikolla lataan salikortin, aloitan uudelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti